Täällä alkaa häämöttää loppumetrit! Niin on ollut hoppua, etten ole pahemmin blogia ehtinyt tämän säännöllisemmin kirjoittamaan. Laitetaan siis kuulumisia taas pakattuna versiona. :)

Viime keskiviikkona käytiin ell tsekkauksessa ja otettiin toinen herpesrokote. Miitalle oli kertynyt raskauskiloja yli 14!! OMG. Järkyttävän näköistä koiralla, jonka elopaino on karvaa vaille 25 kiloa. :')
Kyllä ne siellä klinikalla kovastikin isoa pentuetta povasivat, täytyy nyt toivoa ettei mitään supermassiivista kuitenkaan. Kymmenkunta pupeloa on joka tapauksessa odotettavissa.

Pentunappula on uponnut hyvin, mutta nyt huomaa ettei ihan yhtä angstilla enää maistu, kun ei vaan mahdu. Usein jättää aamulla ruoan kuppiin, liekö aamupahoinvointia. Tunnin- puolentoista päästä sitten maistuu jo hyvin.

Miitta on muuten voinut olosuhteisiin nähden hyvin ja on varovainen mahansa kanssa. Nyt aletaan pitämään Osmoa vähän erillään ettei tule mitään turhia kohelluksia. Valvomatta eivät enää jää keskenään.
Pennut on hyvin eläväisiä jo. Armottomat bileet välillä masussa. Nyt sen vasta oikeasti tajuaa että siellä on joku. Tai siis kokonainen kompanja. :D

Aloitettiin lauantaina lämpöjen mittailu. Ruumiinlämpö on laskenut ihan hitusesti  n. 38 asteesta 37,6 asteeseen. Mitään suurempaa sahailua ei ole vielä ollut.
Ollaan aloitettu antamaan myös aamuisin vahvaa lihalientä ja kananmunankeltuaista. Mun tehtävä oli hullaannuttaa Miitta tähän litkuun ennen synnytystä, noh - menihän siihen se kerta. Namskis mitä herkkua!
Kasvistädiltä opin, etteivät nuo juo kovin helposti synnytyksen jälkeen joka saattaa estää maidontuotantoa, joten tämä valttikortti käytetään silloin. Täytyy toivoa että toimisi. :)

Nyt sitten mittaillaan lämpöjä ja jänskätään koska alkaa tapahtua. Olivat klinikalla sitä mieltä, että luultavimmin synnytys käynnistyy hieman etuajassa kun on ensisynnyttäjä ja tuollainen lauma tulossa.
Tätä vauhtia kun kerkiää blogia kirjoittamaan niin luultavasti seuraavassa postauksessa on sitten niitä pentukuvia. :')

Laitetaan nyt kuitenkin pari masukuvaa matkanvarrelta:

Eli vähiin käy ennen ku loppuu! Iiiiiks. :)))

Raskauren ohella täällä elellään normi meiningillä.
Osmon puruja olin katselemassa lauantaina ja pakko kyllä sanoa että jässi on aikuistunut ihan hirveästi.
Enään se ei ole sellainen hassu heinäsirkka joka pomppii korvinensa vaan se alkaa olemaan jo aika vakuuttava nuori herra. Hallintaa on alettu tekemään hiljakseen ja Osmo kestää tosi hyvin rikkomista. Huomaa että tottis on vankalla pohjalla. Ja hallinta myös tuottaa mukavasti. Aika apinanraivolla sieltä ukolle lähdetään kun lupa irtoaa. Pätevä pikkumies. :)

Luultavasti Onnimannille tulee muutaman viikon reenitauko kun pupelot syntyy, mutta pitääpä oikein ottaa videokamera seuraaviin reeneihin ja ottaa vähän pätkää. :)

Ah, päästäpä taas treenaamaan!
En malta odottaa kun syksyllä laitettu nurtsikenttä on treenikuntoinen! Sokerina pohjalla toi postipate viime viikolla 6 kpl gappayn isoja piiloja.

Se tunne kun ne saa ekan kerran upottaa oman kentän nurmeen. Niiden treenejen jälkeen kuuluu tsup! :D

Ja pakko se on myöntää että nyt tämä oma pentukuume alkaa ekaa kertaa tuntumaan aika todelliselta! Jotenkin sen on jättänyt ihan taka-alalle tämän kaiken keskellä, mutta tää kevät... vesitipat tippuu räystäiltä, aurinko lämmittää kasvoja, talitintit laulaa.... Enää ei vaan pysty! :')
En malta odottaa pentupuuhasteluja. Voiko olla mitään niin ihanaa?

Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää pääsiäistä ja aprillia!

Vähän kuulumisia täältä!
Pakkaset paukkuu ja kevätaurinko paistelee.

Miitalla tuli tänään vuorokausia 42 täyteen.
On ollut vielä meidän mukana lenkeillä, mutta ravailee meidän edellä eikä osallistu Osmon pöllöilyyn.
Ruokahalu tuolla on aivan käsittämätön. käytiin pari päivää sitten ostamassa penturuokaa, johon Miittaa aletaan nyt totuttamaan. Kasvattaja valitsi merkiksi Brit Caren ja Miitta syö sitä hyvällä halulla eikä mahan kanssa ole ollut mitään ongelmia. Olen lisännyt ruokamäärää varmaan puolella, mutta tuntuu että mikään ei ole tuolle tarpeeksi. :D
Nyt jätetään luut pois ruokavaliosta, ettei maha mene liian kovalle. Broiskua vielä syötetään, muttei sen kovempia luita.

Maha alkaa selvästi vähän tekemään Miitan oloa hankalaksi, välillä on hankala löytää hyvä asento kun rumpu on tiellä. Sitten ähelletään ja puhelletaan kunnes hyvä paikka löytyy.
Mä kuvittelen et Miitta katsoo mua syyttävästi; "katso nyt mitä sä olet tehnyt mulle"... :')

Se on paisunut kuin pullataikina. Joka päivä huomaa eron. Mun mielestä se on jo nyt iso, herra varjelkoon kolmen viikon päästä. :o

Laitetaanpas sitten niitä masukuvia. Aiemmin ei onnistunut kun ohjelma tökki. Hoppas että nyt toimaa. :)

Lisää masukuvasaastetta!
Ihan käsittämätöntä mitä vauhtia Miitta paisuu! :o

Tässä muutaman päivän takaa kännyllä otettuja kuvia, lisäilempä illalla vertailukohdetta vuorokausilta 33 ja 35!

Käsittämätöntä että viisi viikkoa on jo mennyt! Ja jännitys tiivistyyyyy! :)))

Ens viikolla pitäisi käydä elukkakaupassa katsomassa pentunappulavaihtareita ja tehdä listaa kasvistädille. Miitta alkaa ensi viikolla syömään myös kyseistä pentunappulaa, mistä Hän on varmasti erittäin tyytyväinen. Ensi viikon jälkeen saakin sapuskaa niin paljon kuin jaksaa syödä. :)
Nyt ollaan lisätty ruokintaa n. 40 %

Lisää kuvia illalla! :)

Ja kyllä, totta se on!!!
Miitta kävi ultrassa tänään ja asukkejahan siellä piisasi ruuhkaksi asti!
Aloitimme punnitsemalla Miitan. Tammikuussa Miitta painoi rapeat 24 kiloa ja nyt, 30 päivää astutuksesta 27,9 kiloa. Vajaa neljä kiloa tullut siis painoa lisää. :D
No, vauvoja silmällä pitäen ollaan kyllä lisätty ruokamäärää, että sen pitäisikin jossain näkyä. :D

Aluksi eläinlääkäri tunnusteli vatsan seudun ja sanoi jo siinä löytävänsä sieltä muhkuroita ja että vaikuttaa lupaavalta. Sitten katsottiin ultrauslaitteella ja ihan mieletön katras siellä temmelsi! Mahdotontahan niitä oli laskea, mutta lääkäri sanoi että ainakin kahdeksan pentua, mahdollisesti jopa enemmän.

Ja ne olivat jo sen verran suuria että pystyi näkemään pienten sydänten sykkivän. Voi sitä ihmettä. :)

Tästä se päivien laskeminen vasta alkaakin. Luvassa siis jatkosakin mahakuvia. <3

Ja tulossa olisi Red Label´s O-pentue, eli hauskoja kaksiosaisia, englanninkielisiä nimiehdotuksia otetaan vastaan.

Paksuna nimittäin. :D
Tänään on vuorokausi 29. Miitalla ei ole ollut silminnähtävää pahoinvointia, mutta se on rauhoittunut tosi paljon. Maha on kasvanut, mutta se on erilainen kuin aiemmin olleissa valeraskauksissa, joissa nisät ovat vain roikkuneet. Nyt on tullut semmonen pieni kiinteä pömppis ja nisät ovat suurentuneet huomattavasti. Vyötärönympärys on suurentunut.

Huomenna saadaan vähän enemmän tietoa kun mennään ultraamaan tyllerö klinikalle. Siellä selviää onko niitä masuasukkeja. Jännittäääää iiiks!! :)
Odotukset on korkealla, niin mammamainen se omasta mielestäni on. Täytyy kuitenkin muistaa, että on se toinenkin vaihtoehto ja yrittää pitää pää pois pilvistä. Vaikeaa se tässä kuumeessa on.

Pannaas tähän väliin pari masukuvaa. :D

Masuasukeista huomenissa lisää. :)

Purutreenit on taas alkaneet ja Osmo on päässyt tauon jälkeen hommiin. Miittis jatkaa lomailuaan.
Huomaa että pikkumies on kasvanut henkisesti tauon aikana, sieltä alkaa löytymään jo tulta ja tappuraa.

Tykkään Osmosta ihan hirmuisesti. Se on tosi tasapainoinen viettialueiltaan ja mukava koira ohjata, mikä tekee harrasstamisen Lasselle mukavaksi.

Nyt on aloitettu hallinnan tekeminen ja Osmo kestää hallinnassa tosi hyvin häiriönkin alla. Huomaa että tottiksessa tehty pohjatyö kantaa puruhallinnassakin hienosti.

Mukava seurailla mihin nuo pojat vielä kerkiää. :)

En malta odottaa kesää ja että saadaan korkata oma uusi nurmikenttä! Tänään lähti tilaukseen gappayn kuuden piilon sarja. Voin jo nähdä ne kesäisellä kentällä. Ja pääsee reenaamaan kuutta piiloa ihan koska haluaa. Voisko olla enää siistimpää?!

On me täällä kotonakin jotain yritetty tehdä. Alettiin nimittäin remppaamaan kellaria.
Tällä hetkellä rakenteilla sauna- ja suihkutilat. Tarkoitus on tehdä siihen yhteyteen myös oleskelu/viilennysmesta, sekä koirahuone.

Nyt on suihkutila laatoitettu vihdoin ja viimein. Niin vinoja oli seinät, että niitä tasoiteltiin jokunenkin kerta, eli nuo kaakelit tuossa tuntuu melko muikealta jutulta. :)
Pari reikää piti porata perustuksiin, että saadaan kunnollinen ilmanvaihto... Noh, eihän se mennyt niin kuin strömsössä vaan pojat kun vuokras sellasen porausmasiinan niin sepäs antoi käytettäessä pieniä sähköiskuja jatkuvalla syötöllä. Eli eihän siitä mitään tullut...
Onneksi tuttavalla on poraustöitä tekevä yritys ja pojat pääsivät poraamaan reiät paikalleen niin ei tarvinnut sen takia viivyttää muita hommia. :)

Seuraavaksi saumataan seinät ja laatotetaan lattiat. Sitten alkaakin itse saunan sisustan suunnittelu. Oi sitä päivää kun pääsee ekoihin löylyihin. :)

Pannaan vähän kuvasaastetta ja pieni mainos, että Vaasan Väriltä saa parasta palvelua Evör! Kiitos tack. :)

Tästä on hyvä jatkaa! :)