6.-7.3.2010 Riitta ja Pekka Korri:
Kisakoiran motivaation rakentaminen

Lähde: Riitta ja Pekka Korrin (Kennel Tending) pitämä toko-seminaari, sekä omia muistiinpanoja.










Motivointi ja sen merkitys

Hyvä motivaatio on yhteistyön ja kaiken tekemisen perusta. Etenkin kisatilanteissa sen tärkeys korostuu, koska koiraa ei voi palkata leluilla tai nameilla.
Hyvä motivaatio tuo mukanaan paljon hyötyjä, esimerkiksi sen, että koira pitää huomionsa ohjaajassa koska ohjaaja on motivoinut sen tekemään niin. Motivoitunut koira kestää enemmän toistoja ja suorittaminen on voimakkaampaa ja näyttävämpää. Lisäksi hyvällä motivaatiolla varustettu koira ei häiriinny yhtä voimakkaasti ympäristötekijöistä, eikä paineistu samalla tavalla jännittyneestä ohjaajasta esimerkiksi kisatilanteissa. Motivoituneen koiran keskittymiskyky on parempi ja suoritukset nopeita ja varmoja.

Koiralle luonnolliset ja luonnottomat lajit vs. motivaatio

Luonnollisia lajeja koiralle ovat sellaiset lajit, jossa koira saa toteuttaa luontaista viettiään ilman, että sitä on sille erikseen rakennettu. Näitä voisivat olla esim. metsästys ja paimennus.

Luonnottomiksi lajeiksi lasketaan sellaiset lajit, joita varten koira rakennetaan tekemään erilaisia temppuja, esim. toko ja agility. Luonnottomaksi lasketaan myös esimerkiksi pk-jälki, jolloin koiralle rakennetaan motivaatio ajaa ihmisen hajuista jälkeä.

Vertauskuvana käytettiin esimerkiksi sitä, että jos täysin kouluttamaton koira tuodaan agilitykentälle, ei sillä todennäköisesti ole suurta himoa lähteä hyppimään esteitä. Kiihko suorittamiseen rakennetaan siis motivoinnin kautta.
Jos taas metsästyskoira on vapaana ja saa riistanhajun, sitä tuskin tarvitsee erikseen motivoida ajamaan hajua.

Luonnottomat lajit ovat koiralle opetettavia asioita, joiden perustana on luoda motivaatio haluttuun tekemiseen. Motivointitapoja on monenlaisia;

• Kehuminen; Laumanjohtajan hyväksyntä. Koira voidaan opettaa innostumaan kehuista ja pitämään sitä palkkana, joka antaa voimaa kisatilanteisiin, missä muunlaista palkkausta ei sallita.
• Lelut/saalispalkka; Koira jahtaa - tappaa - ja kantaa saalistaan. Toimii hyvin lyhyissä toistoissa ja suurempana loppupalkkana esim. kisanomaisissa treeneissä. Koira voidaan myös opettaa että loppupalkka tulee suorituksen jälkeen esim. repulta. Tämä voidaan yhdistää myös kisasuoritukseen.
• Makupalat: Hyvä palkka ahneille koirille, voidaan käyttää esim. päivän ruokaa. Makupalojen avulla pystytään tekemään pidempiä toistoja, koska ne eivät katkaise suoritusta jos niin ei haluta. Lisäksi makupalalla on helppoa opettaa uusia asioita koiralle teknisesti oikein lihasmuistiin.
  

Turvallisuudentunne ja motivaatio

Jokaisessa harjoituksessa ohjaajan tulisi luoda selvät säännöt ja olla koiralle mahdollisimman mustavalkoinen. Tämä onnistuu kun ohjaaja luo itselleen selkeän tavoitteen mitä treeniltä haluaa. On hyvin tärkeää, että koira palkataan ainoastaan oikeista suorituksista, jolloin tapahtumasarjasta tulee koiralle selkeä ja turvallinen.
Hyvänä esimerkkinä käytettiin luoksetuloa, jossa kaikki osa-alueet eivät vielä ole valmiina. Kokonaisessa liikkeessähän koira jätetään perusasennosta istumaan ja ohjaaja etenee liikkurin määrittelemän matkan ja kutsuu sieltä koiran luokseen. Hyvä nopeus ja suorat, täsmälliset ja nopeat perusasennot ilman törmäyksiä ovat tavoite.
Oletetaan, että koira juoksee ohjaajan luo, istuu vinoon ja ohjaaja alkaa korjaamaan asentoa. Asentoa, josta koira on mahdollisesti aiemmin saanut jopa palkkaa mutta tällä kertaa se ei tyydytäkään ohjaajaa. Koira menee epävarmaksi, koska se ei tiedä mitä siltä halutaan. Loppujen lopuksi tämä saattaa johtaa siihen, että luoksetulon vauhti hidastuu, koska perillä odottaa epämiellyttävä ja epäselvä tilanne - konflikti.
Tätä pitäisi aina välttää koska se ei ole reilua koiraa kohtaan eikä myöskään vie treeniä eteenpäin. Koiraa ei saisi siis koskaan asettaa sellaiseen tilanteeseen, jossa se ei pysty suorittamaan annettua tehtävää. Ainoastaan silloin voi koiralta vaatia, kun se varmasti tietää mitä siltä odotetaan.
Mikäli koira ei pysty suoriutumaan kokonaisesta liikkeestä, tulisi se pilkkoa pienempiin palasiin ja yhdistää vasta sitten, kun kaikki osa-alueet toimivat erikseen.
Luoksetuloharjoituksessakin on monta eri osa-aluetta, esim. paikalla istuminen ja odottaminen, jota pitäisi harjoitella erikseen, eli ei aina kutsuta koiraa istumisesta luokse vaan palkataan koira siitä, että se on malttanut istua.
Toinen osa-alue on luokse juokseminen, jossa ohjaaja kutsuu koiraa ja palkkaa sen joko lelulla tai ruoalla. lelupalkan on hyvä lentää ohjaajan taakse siltä puolelta, johon koira tulisi perusasentoon. Näitä treenejä voi tehdä sellaisenkin koiran kanssa, jolla ei vielä ole paikalla istuminen valmis, eli tällöin apuohjaaja voi pitää koiraa ja ohjaaja esim. näyttää koiralle palkan ja lähtee koiran luota juoksemaan poispäin samalla kannustaen ja innostaen koiraa lähtemään perään.
Eteen istumista harjoitellaan taas erikseen ilman vauhtia ja palkataan vain suorista istumisista.
Kun kaikki osa-alueet ovat valmiita, ruvetaan niitä yhdistämään, alkuun lyhyiltä matkoilta ja myöhemmin pitkiltä, jolloin myös vauhti lisääntyy. Kaikkia osa-alueita on hyvä pitää yllä myös erikseen.

Turvallisuudentunnetta ja rutiinia voi lisätä myös käyttämällä erilaisia virittelysanoja tai merkkejä.
Kentälle tuloon voi liittää merkkisanan, esim. tottis, jolloin koira oppii yhdistämään toistojen myötä sen, että nyt mennään töihin. Kentältä lähtöön/lopetukseen voi liittää oman sanan, esim. se oli siinä, tai vaikkapa autoon, jolloin koira tietää, että hommat loppuu. Myös eri liikkeisiin voi liittää merkin tai sanan. Merkki voi olla esim. hipaisu korvaan, päälaelle, kaulaan, tai vaikkapa taputus rintakehään. Merkkien avulla on tarkoitus kertoa koiralle mitä tehdään ja niiden avulla saa lisää suoritusvarmuutta, eli koira kykenee säilyttämään halutun vireystilan.

Koiran motivaatioon harjoitustilanteissa vaikuttaa myös treenien vaikeustaso. Harjoituksiin tulisi lisätä uusia asioita- ja tilanteita. Koira tarvitsee älyllisiä haasteita ja kokee uuden oppimisesta iloa. Treenit eivät saisi olla kaavamaisia ja itseään toistavia. Häiriö tulisi lisätä harjoituksiin asteittain, esim. tutussa paikassa vaikeampi treeni/uusia asioita/enemmän häiriötä/enemmän toistoja. Vieraassa paikassa taas helpotetaan harjoitusta niin, että koira pystyy vieraassa ympäristössä suorittamaan halutun tehtävän.

Yksi vaikuttava tekijä motivaatiossa on myös fyysinen kunto, joka lisää koiran henkistä kanttia ja keskittymiskykyä. Esimerkkinä käytettiin mm-tason shakin pelaajia, jotka urheilevat ja liikkuvat paljon, koska lajissa tarvitaan keskittymiskykyä.
On myös tärkeää että koira totutetaan erilaisiin ympäristöihin pennusta asti, jolloin se oppii sietämään mitä erilaisimpia häiriöitä, eikä näin ollen myöskään treeni- ja kisatilanteissa häiriinny helposti.


Luottamus

Luottamus on henkinen voimavara, joka voidaan koiran koulutuksessa jakaa kahteen;

1. Koiran tulee luottaa ohjaajaan; Tehtävän tulee olla suoritettavissa oleva. (turvallisuuden tunne)
2. Koiran tulee luottaa itseensä; Onnistuneet harjoitukset kohottavat koiran itsetuntoa ja motivaatiota, epävarma koira ei usko itseensä.

Tokosuoritus ohjelmana

Tokosuoritusta voi ajatella ohjelmanumerona, joka tullaan ahkeran harjoittelun jälkeen esittämään tuomarille. Suoritus tulisi ajatella kahdessa osassa; temput ja kokonaisuus. Tempuiksi lasketaan kaikki liikkeet joita tullaan tekemään, esim. kaukokäskyt, tunnistusnouto, jäävät liikkeet, jne.
Kokonaisuus pitää sisällään temppujen lisäksi kentälle tulemisen, liikkeiden siirtymävaiheet ja kentältä poistumisen, joita tulisi myös harjoitella.
Harjoittelu on mahdollista tekemällä kisanomaisia treenejä, joka on myös koiralle reilumpaa, eli ohjaajan ja ympäristön kisanomainen, "jäykkä" käytös ei tule koiralle yllätyksenä vaan se oppii motivoitumaan siitä.

Esimerkki kisanomaisista treeneistä jo osaavalle koiralle;
Koiralle sanotaan merkkisana, esim. tottis, ennen suoritusta kun tullaan kentälle. Otetaan aluksi yksi liike kokonaisena jonka jälkeen kehutaan koira merkkisanalla, josta koira on opetettu innostumaan, esim. hyvä. Tämän jälkeen edetään kohtaan josta seuraava liike alkaisi, tässä voi käyttää vapaamuotoista seuraamiskäskyä, jolla koira on opetettu kulkemaan mukana. Kun ollaan seuraavassa paikassa, palkataan koira siitä, että se malttoi odottaa palkkaa liikeen jälkeen.
Tästä mennään asteittain eteenpäin, kunnes koiran kanssa pystytään tekemään useampi liike peräkkäin. Suoritus voidaan lopettaa kokonaiseen liikkeeseen, tai liikkeen osaan, esim. luoksetulon pysäytyksessä siihen, kun koira pysähtyy.
Suoritus lopetetaan superpalkkaan ja koiran kanssa käytetään aikaa leikkimiseen. Huomio tulisi kiinnittää koiraan, eikä käydä esim. samalla suoritusta läpi treenikavereiden kanssa. Leikkiä voi jatkaa pitkään ja lopuksi koira viedään pois, jossa voi myös käyttää lopetussanaa. Koiraa opetetaan siis työskentelemään yhtä palkkaa kohti, jolloin koira saadaan toivomaan palkkaamattomuutta ja nostamaan itseään.

Kisatyyppisten harjoitusten etuna on se, että koiran itseluottamus ja luottamus ohjaajaan kasvaa. Ohjelmaan saadaan tiettyjä rutiineja, joiden avulla oikea kisasuoritus on sekä koiralle, että ohjaajalle turvallisempi paikka ja tekemisestä pystytään nauttimaan. Kisatyyppiset treenit valmistavat siis koirakkoa ohjelmanumeron esittämiseen, jolloin myös kisajännitys helpottaa.

Koiran voi opettaa myös virittymään ohjaajan kilpailukäyttäytymisestä, jolloin koira nousee kun ohjaaja on jäykkä. Tämä tarkoittaa sitä, että jo treeneissä ohjaaja tekee kaiken mahdollisen kisanomaisesti turhia lepertelemättä, josta koira oppii, että palkkaa on odotettavissa. Kisanomainen käytös tarkoittaa siis koiralle ohjaajan hyväksyntää.

Pari esimerkkiä;
Koiralle on opetettu treeneissä noutoa ja se osaa liikkeen, mutta sitä on esim. kapulaan tartuttua kehuttu niin ruumiin kielellä, kuin äänellä tuomaan kapula ja ohjattu istumaan sivulle.
Kisatilanteessa ohjaaja muuttuukin jäykäksi ja passiiviseksi, jolloin koira muuttuu epävarmaksi ja saattaa esimerkiksi kapulaan tartuttuaan jäädä hölmönä seisomaan kapula suussa epävarmana siitä mitä tekisi (koira odottaa, että kun se tarttuu kapulaan, ohjaaja aktivoituu kehumaan, liikkumaan ja kannustamaan koiraa kapulan palautukseen, koska näin on ollut aina treeneissä).
Kaikista vartalo- ja ääniavuista tulisi siis harjoituksissa päästä mahdollisimman nopeasti eroon, tokikin niitä tulee antaa niin kauan kuin koira niitä tarvitsee.
Koira oppii treeneissä siis, että passiivinen ohjaaja on se, jolta palkka tulee.
Treeneissä voidaan myös hyödyntää tätä jos koira tekee väärin. Esim. väärän toiminnan jälkeen ohjaaja rentoutuu "sotilasasennostaan" ja menee koiran luo sanoen että ihan ei mennyt putkeen. Koiralle voi näyttää myös palkkaa, jota se ei saanut ja antaa uuden mahdollisuuden suorittaa haluttu liike oikein.
Tällä menetelmällä pyritään välttämään konflikteja, joita saattaa syntyä tilanteissa, joissa koiraa kielletään ja torutaan, josta herkkä koira saattaa joutua vääränlaiseen tunnetilaan ja mennä epävarmaksi. Joissakin liikkeissä, esim. noudossa se saattaa johtaa kapulan pureskeluun tai tunnistusnoudossa hätäilyyn ja väärien nostamiseen.

Itse en kuitenkaan pidä epävarmuutta huonona asiana kaikissa tilanteissa, joskus koira saadaan vietyä epävarmuuden kautta loistaviin suorituksiin, kun tilanne viedään loppuun koiralle reilulla tavalla ja vahvistetaan koiran oikeaa tekemistä. Missään vaiheessa jos koira joutuu väärään tunnetilaan, ei sitä saa jättää kesken vaan konflikti on aina purettava.
Mikäli näin ei tehdä, oppii koira hyvin äkkiä, että passivoitumalla se pääsee pois epämiellyttävästä tilanteesta.

Koira voi yhdistää esim. kisatilanteessa konfliktin suoritukseen esim. jos harjoituksissa joku asia on epäonnistunut ja koiraa on kielletty, eikä tilannetta viety loppuun asti, eli onnistumiseen. Koira saattaa kisatilanteessa tehdä jonkin asian väärin ja muistaa, että tästä on tullut ennenkin satikutia, jolloin koko loppusuoritus kärsii kun tunnetila on väärä.
Jos taas satunnaiset virheet korjataan positiivisesti, ei pikkumokat kisoissa haittaa koiran tunnetilaa ja koirakko voi jatkaa suorittamista rauhassa.
Kisatilanteissa luottamus/epäluottamus on niin kuin lumipallo, niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä. Jos koira luottaa ohjaajaansa, se ei paineistu. Jos koira ei paineistu, ohjaajan on helppoa luottaa siihen. Jos taas ohjaaja paineistuu, on kokemattoman ja kisoihin tottumattoman koiran vaikea suorittaa liikkeitä kummallisesti käyttäytyvän ohjaajan kanssa, jolloin koira paineistuu ja ohjaaja ei voi luottaa koiraan.

Kisanomainen treeni silloin tällöin saa siis sekä koiran, että ohjaajan tuntemaan olonsa varmemmaksi kokeessa. Molemminpuoliselle luottamukselle luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet.

Kisanomaisten treenien pitäisi mennä todella kisamaisesti, eli vaikka virheitä tapahtuisi, suoritetaan liikkeet loppuun asti, kiskoissakaan virheitä ei voi korjata ja niitä sattuu ihan kaikille. Tavoitteena on kuitenkin, että viimeinen suoritus onnistuisi, joten on hyvä pitää B-suunnitelmaa takataskussa.
Kisanomaisissa treeneissä tarkoitus on kerätä tärkeää tietoa siitä, mikä menee pyllylleen. Näin voidaan treenata osa-alueet erikseen kuntoon ennen oikeaa suoritusta.


Liikaa kuumuvat koirat

• Motivaatio leluun on suuri, mutta koira ei tiedä mitä sen tulisi tehdä saadakseen lelun -> koira stressaantuu.
  
• Koiralle pitäisi aina luoda varmuus siitä mitä milloinkin tehdään.
• Kun koira stressaantuu, on tärkeää miettiä stressin syytä; Miksi olen epäselvä?

Opettele tuntemaan koirasi

• Mikä on juuri sinun koirasi mielestä paras palkka/lelu?
• Vietä koirasi kanssa kahdenkeskeisiä hetkiä ilman treeniä.
• Opettele tuntemaan koirasi ja sen mieltymykset iän myötä, mieltymykset saattavat muuttua.
  
• Älä päätä koirasi puolesta mistä sen tulisi tykätä, vaan vahvista koiralle mieluisia, vahvoja puolia.
  

---

Takaisin muistiinpanoihin!